Lenkillä

Aikamoista ees taas vempuilua tämä pennun kasvatus. Ensin ei mene mikään jakeluun ja sitten seuraavana päivänä kaikki sujuu kuin tanssi! Tämä päivä on ollut yksi niistä hyvistä jakelupäivistä.. :)

Päivä aloitettiin tuttuun tapaan klo 08 kävelylenkillä Rukan kanssa. Rukalla ei tuntunut olevan ulos mikään kiire, kai se vähän ihmetteli kun kisut ei pääseetkään mukaan. Ajattelin kokeilla minkälainen sillä on tahti ilman kissoja.

Kierrettiin tavallinen reitti, osa asfalttitiellä, osa vähän syrjemmällä pikkutiellä. Rukalla ei ollut koko lenkin aikana mihinkään kiire, välillä vilkuiltiin rauhassa ympärille ja sitten jatkettiin taas pyynnöstä matkaa tosi nätisti, yhtään vetämättä. Koko lenkki mentiin näin. Olin ihan ällikällä lyöty! Eilinen lenkki kun meni vähän miten sattui, lähinnä kissoja jahdatessa..

Toinen lenkki töiden jälkeen mentiin sitten kissojen kanssa ja pelkäsin että Ruka on siinä välissä jo unohtanut miten aamulla mentiin hienosti. Mutta kas vain, niin käveli neiti nätisti vierellä ja uskoi heti ettei saa mennä kissan perään. Pysähdyttiin heti paikalleen jos mielenkiinto lähti laukkaamaan enemmän kissojen perään ja jatkettiin vasta kun Ruka otti minuun kontaktin. UPEAA!

Tämän päiväiset lenkit antoi taas roimasti motivaatioita ja intoa jatkaa kissojen kanssa yhteisiä lenkkejä. Tänään tuli sopivasti myös ihminen matkalla vastaan eikä kohtaamisessa kuulunut kuin kaksi lyhyttä huomiohaukkua. Sain todella nopeasti Rukan mielenkiinnon pois vastaantulijasta ja jatkettiin matkaa niin kuin ketään ei oltais nähtykään! JES!

Ajattelin harjoitella äidin ja Nöpön kanssa toisen koiran kohtaamista, ihan Nöpönkin harjoitukseksi. Vaikka täällä meillä päin ei paljon ihmisiä tai koiria loppujen lopuksi olekaan, on mielestäni sujuvan ohittamisen oppiminen todella tärkeää. Nöpömäinen hullu vetäminen joka suuntaan ei ole hyväksi kenellekään. Ja ehkä se äiteekin saisi siihen Nöpöön samalla vähän kontrollia.. :)