Vuoristorataa. Sitä on elämä Rukan kanssa.
Tänään päivällä kirjoitettu blogimerkintä Kevättä rinnassa ei pitänytkään enää illalla paikkansa.
Otin Rukan lempi pallon lenkille mukaan ja heitin sen maahan joka kerta kun Ruka aikoi vetää vastaantulijaa kohti. Vaikka Ruka ei kauaa jaksanut pallon kimpussa häärätä, oli tärkein kuitenkin saavutettu: huomio siirtyi pois vastaantulijasta. Kehuin Rukaa vuolaasti ja annoin palan makkaraa tai pallon joka kerta kun se kääntyi pois vastaantulijasta.
Ruka kulki uskomattoman nätisti rinnalla käskystä eikä innostunut säntäilemään eestaas vaikka otin pidemmän aikaa juoksuaskeliakin. Katsekontakti säilyi hyvin seuraa-käskyn aikana eikä Ruka vetänyt juuri lainkaan, varsinkaan jos se sai jolkotella reippaaseen tahtiin minun rinnalla. Tänne-käsky toimi kohtalaisen hyvin.
Ei olisi päivällä uskonut että illalla mennään taas näinkin hienosti..
Odotellaan juoksujen loppumista ja aloitetaan sitten ohitukset tehokkaammin kaverin koirien avustuksella. Parempi olla sekoittamatta neidin päätä yhtään enempää.. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti