torstai 28. tammikuuta 2010

Uusi koti, uudet kujeet

Ensimmäinen yö uudessa kodissa meni Rukan kanssa loistavasti! Neiti tottakai tänne tullessa ensin taahasi ja taahasi sitten vähän vikisi ja sitten taas taahasi. Vähän tassulla piti koittaa ovea ja kerran haukahtaa kun naapurin ovi kävi. Ja sitten saikin laittaa maate kun ei kerta ollutkaan mitään pelättävää tai vahdittavaa! Mahtavaa!

Yöllä Ruka tuli viereen köllimään eikä vinkunut tai haukkunut ollenkaan. Aamullakaan Ruka ei ollut moksiskaan vaikka talonmies kolisutteli rapussa ja puhui toisten asukkaiden kanssa.

Hyvin alkanut äänille haukkumattomuus sai takapakkia kun jostain huoneistosta yllättäen kuulunut räksytys sai Rukankin huutamaan eikä loppua meinannut tulla millään. Sen jälkeen Ruka on ollut tikkana oven takana ähisemässä joka ikisestä äänestä.. Kyllä ärsyttää!!! :(

Olen ollut niin kuin mitään ei tapahtuisi kun Ruka haukahtaa. Kontakti loppuu välittömästi mutta kestää pitkän aikaa ennen kuin Ruka lopettaa ähisemisen. Onkohan reagoimattomuus silti se paras keino tähän? Vinkkejä ja kokemuksia tähänkin otetaan vastaan..

Kävimme läheisessä kaupassa aamusella ostoksilla ja Ruka osasi hienosti odottaa kaupan edessä sillä aikaa kun olin itse sisällä. Kamala pakkanen ja tuuli ajoi meidät kyllä nopeasti takaisin kotiin mutta silti Ruka olisi halunnut mennä nopeammin kuin minä. Tyypillä oli kyllä sellainen veto päällä että ihan vaikutti paniikilta.. Vähän lähempänä kotia vauhti alkoi pikkuhiljaa hiljentyä kun oikeat tavat pienellä muistutuksella tulivat mieleen.

Äskeisellä pissireissulla Ruka kulki taas ihan niin kuin ennenkin, kauniisti melko lähellä omia jalkojani maata nuuskien ja välillä minua vilkuillen. Hienoista "seuraa" ja "kieppi" suorituksista Ruka sai purra keppiä tai napata lumikokkareen ilmasta suuhunsa.

Eräs mukava nainen tuli rapsuttelemaan Rukaa ja minun häpeäkseni Ruka hyppi valtavalla innolla ja elämisen riemulla täysiä naista päin. Onneksi nainen oli ymmärtäväinen tuota kersaa kohtaan.. Näin sitä vain yhtäkkiä huomaa monta huonolla tolalla ollutta perusoppia!

Pentukoulu alkaa huhtikuussa. En malta odottaa! Toivottavasti saan kuitenkin apua Rukan koulutukseen jo sitä ennen muilta koiranomistajilta nyt kun asumme niin lähellä. :)

4 kommenttia:

  1. Lisäys perusoppeihin: toisille haukkuminen. Hävetti taas tuossa ulkona kun tuli toinen koira vastaan eikä haukku loppunut millään. Seisoin vain hölmön näköisenä paikallani haukun ajan ja kehuin Rukan maasta taivaisiin kun haukku loppui. Teinkö oikein?

    VastaaPoista
  2. Sisällä äänille haukkumiseen kannattaa kyllä kerrostalossa puuttua, yksittäiset haukahdukset ja pienet pöhimiset voi jättää huomiotta, mutta niitä suoremmista kieltää ja ohjata koira johonkin toiseen puuhaan. Itse aikoinaan, kun ok-talosta muutin kerrostaloon kahden koiran kanssa, sain ne parissa viikossa hiljaisiksi, tosin eivät erityisen haukkuherkkiä olleetkaan.

    Ovikellonkilahdukset olivat haastavin pala toiselle koiralle, ryntäsi haukkuen ovelle, vaikka ovikellon ääni olisi naapuriasunnostakin. Sain sen hiljaiseksi opettamalla ovikellonäänen tarkoittavan lempilelun saamista, aina kellon soidessa annoin sille lelun ja leikitin hetken. Loppuviimein aina ovikellon soidessa koira meni tuijottamaan hyllyä, jossa ko lelu muutoin oli, eikä kuulemma yksinollessakaan kuulunut pihaustakaan. Samaa voisi varmaan soveltaa muuhunkin ja lelun tilalla olla myös luu tai joku muu herkku, jota ei muuten saa.

    Toisille koirille haukkumiseen olen soveltanut samaa. Nykyisen pennun kanssa päästään hyvin koirista ohi seuraavanlaisesti: Koiran huomatessa toisen koiran kehun sitä (vaikka se alkaisi haukahdella) ja samantien alan suoltaa sille nameja suuhun (käytän ns. herkkuliuskoja, joista koira napsii paloja, ovat tosi käteviä) ja jatkan niin kauan, että toinen koira on ohitettu eikä omani enää piittaa siitä. Näin se on vähitellen oppinut, että toinen koira=saan nameja ja on suurilta osin jo ihan hiljaa ohituksissa. Jos nameja ei ole mukana (vaikka pitäisi aina olla), otan remmin tiukalle ja kävelen reippaasti ohi, en kiellä, en kehu.

    VastaaPoista
  3. Jos vain päästään niin pentukoulu alkaa täällä Keuruulla Keurusseudun Kennelkerhon toimesta.

    VastaaPoista